Julkaistu

Seinäjoki

Haluatko viettää kesäsi luovan markkinoinnin parissa?
Visit Seinäjoki Region hakee idearikasta ja innostunutta kesätyöntekijää markkinoinnin tehtäviin.

Kesätyöntekijänä olet mukana tekemässä ja kehittämässä matkailumarkkinointia digitaalisissa kanavissa. Työskentelet tiiviissä yhteistyössä markkinoinnin asiantuntijan kanssa ja pääset tekemään modernia markkinointia käytännössä.

Tehtäviisi kuuluu

  • sosiaalisen median sisältöjen ideointi ja toteutus (Instagram, Facebook, TikTok)
  • lyhytvideoiden kuvaus ja editointi somekanaviin
  • verkkosivujen päivittäminen (WordPress)
  • osallistuminen markkinointikampanjoiden toteutukseen
  • sisällöntuotanto tapahtumissa ja kohteissa sovitusti

Odotamme sinulta

  • tehtävään soveltuvia opintoja
  • perusymmärrystä eri somekanavista ja siitä, millainen sisältö niissä toimii
  • kokemusta monikanavaisesta sisällöntuotannosta
  • hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja
  • oma-aloitteisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti ohjeiden mukaan
  • erinomaista suomen kielen taitoa
  • kokemusta videoiden editoinnista ja Canvan käytöstä
  • kokemusta verkkosivujen julkaisujärjestelmien, erityisesti WordPress, käytöstä
  • valmiutta liikkua eri kohteisiin: oma auto on tässä tehtävässä tarpeen
  • valmiutta työskennellä myös viikonloppuisin
  • Etelä-Pohjanmaan alueen tuntemusta

Tarjoamme sinulle

  • monipuolisen ja käytännönläheisen kesätyön markkinoinnin parissa
  • mahdollisuuden kehittää osaamistasi sisällöntuotannossa ja digimarkkinoinnissa
  • arvokasta työkokemusta matkailu- ja markkinointialalta

Kesätyö ajoittuu toukokuusta elokuuhun.
Työskentelypaikka: Seinäjoki / hybridi

Lähetä hakemuksesi otsikolla ”Kesätyö 2026” osoitteeseen tuula.lahti@visitseinajokiregion.fi viimeistään 18.2.2026. Liitä mukaan vapaamuotoinen hakemuksesi, CV:si sekä mahdollinen linkki työnäytteisiisi. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Tuula Lahti: 040 550 8319.

Julkaistu

Seinäjoen seutu | Etelä-Pohjanmaa

Lähde mukaan Aallon jalanjäljille!

Alvar Aallon syntymäpäivän kunniaksi 3.2. järjestetään maksuttomat opastukset Seinäjoella ja Alajärvellä! 

Tutustu arkkitehtuurin mestarin tarinoihin ja upeisiin rakennuksiin oppaan johdolla.

Seinäjoen opastukset

🕑 3.2. klo 14.00 ja 18.00
📍 Lähtö Seinäjoen kaupungintalon edestä (Kirkkokatu 6)

Kävelykierroksella nähdään Lakeuden Ristin kirkko, kaupungintalo, kaupunginteatteri ja Aallon kirjasto, jossa on maailman suurin yksityinen Aalto-lasikokoelma. Kierros sisältää myös vierailun JKMM-arkkitehtien suunnittelemassa Apila-kirjastossa.
Kesto n. 1h 30 min.
Esteisyys: Aalto-keskuksessa on portaita ja epätasaisuuksia

Alajärven opastus
🕔 3.2. klo 17.00
📍 Lähtö Alajärven nuorisoseuran pihasta (Sairaalatie 9)

Tutustutaan Alajärven nuorisoseuran taloon, Villa Väinölään, kaupungintaloon ja kirjastoon sekä nähdään muitakin Aallon suunnittelemia ja hänelle tärkeitä rakennuksia. Kuullaan tarinoita Aaltojen elämästä Alajärvellä.
Kesto n. 1 h.
Esteisyys: Aalto-keskuksessa on portaita ja epätasaisuuksia

Osallistuminen on maksutonta, ei ennakkoilmoittautumista.
Tule mukaan kokemaan Aallon arkkitehtuuri oppaan johdolla!

Julkaistu

Seinäjoen seutu | Etelä-Pohjanmaa

Talvi Seinäjoen seudulla tarjoaa tekemistä joka makuun!
Nauti lumisesta luonnosta ja liikunnasta, esimerkiksi laskettelusta, luistelusta, lumikenkäilystä tai avantouinnista. Sisätiloissa säästä riippumatta odottavat kulttuuri, tapahtumat ja elämykset: sisäkartingista hemmottelukylpylään.

Tutustu talven aktiviteetteihin ja löydä oma tapasi nauttia talvesta Seinäjoen seudulla, Etelä-Pohjanmaalla!

Julkaistu

Seinäjoen seutu | Etelä-Pohjanmaa

Insiproidu ja suunnittele matkasi Seinäjoen seudulle!

Uusi esitteemme tarjoaa ideoita, elämyksiä ja vinkkejä, joiden avulla saat vierailustasi kaiken irti. Aloita matkan suunnittelu tästä.

Julkaistu

Seinäjoki

Hanke keskittyy tekoälyn hyödyntämiseen matkailualan yrityksissä ja toimijoissa Etelä-Pohjanmaalla. Sen kohderyhminä ovat matkailualan pk-yritykset, yrittäjät, itsenäiset ammatinharjoittajat, matkailualan yhteisöt, kehittämisorganisaatiot sekä opetus- ja tutkimusorganisaatiot. 

Hankkeen tavoitteina on kohderyhmän osaamisen ja innovaatiokyvykkyyden kasvu tekoälyn osalta, konkreettisten pilotointien toteutus sekä vastuullisuus- ja tekijänoikeusosaamisen kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on tekoälyklinikan konseptointi. Hankkeen puitteissa järjestetään myös työpajoja, joissa kohderyhmä saa konkreettisia työkaluja tekoälyn hyödyntämiseen matkailualalla.

Hanketta toteuttavat yhteistyössä Visit Seinäjoki Region Oy ja Tampereen yliopisto / GPT Lab (Seinäjoki).

Hankeaika: 1.1.–31.12.2026 
Rahoitus: Etelä-Pohjanmaan liitto, AKKE

Eveliina Pyyluoma
Projektipäällikkö
eveliina.pyyluoma@visitseinajokiregion.fi
050 357 7369

Julkaistu

Seinäjoen seutu | Etelä-Pohjanmaa

Seinäjoen seutu, Etelä-Pohjanmaa on täynnä kulttuuria, jota ei aina näe ensisilmäyksellä. Museoissa elävät tarinat taiteesta, historiasta ja ihmisistä. Tässä neljä kohdetta, joissa kannattaa pysähtyä ja joissa kulttuuri todella kohtaa kävijänsä.

Nelimarkka-museo

Alajärvellä sijaitseva Nelimarkka-museo on täynnä taidetta ja tarinoita. Museon perusti aikoinaan taidemaalari Eero Nelimarkka, ja sen suunnitteli hänen ystävänsä, arkkitehti Hilding Ekelund. Museo avattiin vuonna 1964, ja sen valmistuminen Etelä-Pohjanmaan maalaismaisemaan oli Nelimarkan unelman täyttymys.

Museon perustaminen Alajärvelle herätti aikanaan ihmetystä, mutta Nelimarkka uskoi kuitenkin, että taide kuuluu kaikille. Myös niille, jotka asuvat kaukana pääkaupungista. Hän halusi tuoda taiteen lähelle ihmisiä.

Museon pysyvä näyttely esittelee Nelimarkan teoksia eri teemojen kautta. Tunnettujen maisemamaalausten rinnalla nähdään muotokuvia, asetelmia ja uskonnollisia aiheita, jotka avaavat taiteilijan persoonaa ja elämänvaiheita. Museossa voi myös kurkistaa Nelimarkan entiseen työhuoneeseen, jossa hän työskenteli elämänsä loppuun saakka.

Vaihtuvat näyttelyt tuovat esille ajankohtaista ja alueellisesti merkittävää nykytaidetta, jatkaen Nelimarkan ajatusta elävästä ja saavutettavasta taidekentästä.

Museon yhteydessä on myös Alvar Aallon suunnittelema Villa Väinölä, joka toimii matalan kynnyksen näyttely- ja tapahtumatilana. Siellä järjestetään mm. tapahtumia, näyttelyitä ja arkkitehtuuriresidenssitoimintaa. Sen toiminnasta vastaa Nelimarkka-museo.

Vierailun kruunaa museokauppa, josta voi hankkia postikortteja, taidejulkaisuja ja pieniä muistoesineitä kotiin viemisiksi. Ja jos haluaa hemmotella itseään, kannattaa tilata etukäteen paikallisen konditorian Kultahehkun valmistamat Nelimarkka-leivoskahvit – täydellinen päätös taidepäivälle.

Kauhavan Kortesjärvellä sijaitsee Suomen Jääkärimuseo, joka kertoo tarinan nuorista miehistä, jotka lähtivät aikanaan Saksaan tavoittelemaan vapautta Suomelle.
Museossa historia tuntuu läsnä: esillä on kirjeitä, valokuvia, jääkäripukuja ja esineitä, jotka avaavat henkilökohtaisen näkökulman Suomen itsenäistymisen aikaan.

Se on paikka, jossa mennyt ei ole vain näyttelyteksti seinällä, vaan elävä kertomus rohkeudesta, toivosta ja sitkeydestä. Tähän Suomen ainoaan Jääkärimuseoon kannattaa käydä tutustumassa.

Suomen Jääkärimuseo

Etelä-Pohjanmaan museo

Törnävän kartanon historiallinen miljöö on jo itsessään elämys.
Kartanon puistomaisella alueella toimiva Etelä-Pohjanmaan museo avaa ikkunoita menneeseen ja kertoo, millaista elämä Etelä-Pohjanmaalla on ollut vuosisatojen ajan.

Museon sydän on Kivinavetta, jonka alakerran Mihinä me ollahan? -perusnäyttely vie kävijän matkalle Etelä-Pohjanmaan ja Seinäjoen historiaan. Rakennuksen yläkerrassa sijaitsee Vinttigalleria, jossa nähdään vaihtuvia näyttelyitä.

Myös muut kartanon ympärillä olevat rakennukset täydentävät kokonaisuutta:
Punatulkuiksi kutsutut työväen entiset asuinrakennukset kätkevät sisäänsä pehtorintuvan, käsityöläisten verstaita ja maalaisapteekin. Kartanon vanhassa meijerissä toimii puolestaan Keidas-näyttely, joka tuo esille alueen luontoa ja geologiaa.

Ulkomuseoalueella voi astua 1600–1800-lukujen tunnelmaan.
Kokonaisuuteen kuuluu upeita talonpoikaisrakennuksia eri puolilta maakuntaa, ja alueen helmiä ovat kaksfooninkinen Liinamaan tuparati ulkorakennuksineen sekä komea tuulimylly.

Lapuan patruunatehtaan museo vie matkalle suomalaisen teollisuuden ja tehdaskulttuurin historiaan. Museon uusi perusnäyttely kertoo Lapuan patruunateollisuuden sadan vuoden tarinan 1920-luvulta 2020-luvulle.

Autenttiseen tehdasmiljööseen sijoittuva näyttely korostaa tehdaskulttuurin ja tehtaan työntekijöiden äänen esiin nostamista. Esillä on patruunan valmistuksessa käytettyjä koneita, työkaluja ja arkistoaineistoa sekä työntekijöiden muistoihin perustuvia haastatteluja. Kävijä pääsee tutustumaan myös patruunoiden valmistusprosessiin animaation myötä.

Lapuan patruunatehtaan museo kertoo tarinan, joka on yhtä aikaa paikallinen ja kansallinen.

Lapuan patruunatehtaan museo

Julkaistu

Seinäjoen seutu | Etelä-Pohjanmaan

Tule mukaan makumatkalle lakeudelle, Etelä-Pohjanmaalle, missä pöytään istutaan paikallisen ruoan ja tarinoiden äärelle.
Katso, keiden pöytiin voit istahtaa ja mitä lakeus lautasella ja lasissa tarjoaa!

Julkaistu

Seinäjoen seutu | Etelä-Pohjanmaan

Seinäjoen seudun, Etelä-Pohjanmaan kulttuuritarjonta on monipuolinen ja elävä. Täällä koet teatterin, musiikin, taiteen ja museot. Kulttuuri Etelä-Pohjanmaalla on rohkeaa, periksiantamatonta ja täynnä tunteen paloa. Tule kokemaan elämyksiä, jotka jäävät mieleen vielä pitkään vierailusi jälkeen!

Julkaistu

Ilmajoki

Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsee monia historiallisesti merkittäviä käyntikohteita, joista yksi on Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitseva Santavuori. Se on tunnettu vuoden 1597 nuijasodan taisteluista, joista suurin ja viimeisin käytiin nimenomaisesti Santavuoren alueella. Tänä päivänä Santavuori on kiehtova retkikohde, jossa historialliseen nuijasotaan pääsee tutustumaan lisää vuonna 1965 rakennetun näkötornin juurella. Samalla paikalla, missä Presidentti Lauri Relander vieraili puolisoineen kunnioittamassa Nuijasodan muistopaasin pystytystä vuonna 1925. 

Santavuoren huipulle voit suunnata retkeilemään suoraan metsätien kautta tai vaihtoehtoisesti alueelle pääset retkeilemään 33 kilometrin pituista Ilkan polkua pitkin. Anna historian viedä mukanaan ja suuntaa Santavuorelle! 

Näkötorni ja laavu 

Santavuoren lakea lähestyttäessä sen rinteitä verhoilevat kangasmetsät muuttuvat kallionkielekkeiksi sekä eteläistä rinnettä peittäviksi pirunpelloiksi, jotka muistuttavat muinaisesta Ancylusjärvestä. Metsätietä pitkin saavuttaessa auton saa näppärästi pysäköityä Santavuoren laelle, josta näkötornille sekä Santavuoren laavulle on matkaa vain parisataa metriä. 145 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan Santavuoren laelta löytyy vuonna 1965 rakennettu puinen näkötorni, josta avautuu perin eteläpohjalainen lakeusmaisema. Näissä maisemissa taisteltiin tiettävästi nuijasodan suurin ja viimeisin taistelu, josta tunnetuksi noussut kapinallisten talonpoikien päällikkö, Jaakko Ilkka, on Etelä-Pohjanmaalla tänäkin päivänä hyvin arvostettu henkilö. 

Nuijasota eli talonpoikaiskapina sai alkunsa Etelä-Pohjanmaalla vuonna 1596, kun talonpojat nousivat sotajoukkoja, aatelistoa ja ratsutilallisia vastaan protestina raskaasta verotuksesta sekä sotilashallinnon mielivallasta. Ensimmäinen kapinavaihe päättyi talonpoikien tappioon Pirkanmaalla Nokialla vuoden 1596 lopussa. Santavuoren taisteluun yltynyt toinen kapina alkoi Pohjois-Pohjanmaalta edeten Etelä-Pohjanmaalle Santavuorelle, jossa talonpojat antautuivat sotilasdiktaattori Klaus Flemingille sekä hänen joukoilleen. 

Santavuori tunnetaan vuoden 1597 Nuijasodan suurimmasta ja viimeisimmästä taistelusta. 

Vaikka Santavuoren itäistä rinnettä verhoilevat tuulivoimalat, on Santavuori kokemisen arvoinen paikka. Santavuorella sijaitsee Santavuoren laavu sekä puinen näkötorni. Merkittävän historian lisäksi kannattaa saapua paitsi ihailemaan näkötornista avautuvia lakeusmaisemia, myös ihmettelemään alueen kalliojyrkänteitä sekä pirunpeltoja. Santavuoren alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi ja näkötornin ohitse Ilkan polkua pitkin kohti Kurikkaa kuljettaessa vastaan tulee louhikko, jossa lohkareiden läpimitta on jopa 2,5 metriä. Alue onkin hyvin suosittua boulderoijien keskuudessa. 

Santavuorelle pääsee retkeilemään Kurikan rajalta aina Seinäjoelle saakka kulkevaa 33 kilometrin pituista Ilkan polkua pitkin tai vaihtoehtoisesti matkaan voi lähteä Kurikan Nuijapolulta Pikku-Santavuoren kautta. Nuijapolku on Kurikassa kulkeva retkeilyreitistö, joka toteutettiin muistuttamaan soditusta Nuijasodasta. Reitistöllä kulkevat polut vaihtelevat neljästä kilometristä aina 12 kilometriin. Nuijapolulta on kulkuyhteys Ilkan polulle. 

Santavuoren alue retkikohteena 

Santavuoren laavu sijaitsee suurien kalliomuodostelmien helmassa lähellä Santavuoren lakea.

Nuijamiesten muistomerkki

Santavuorella retkeilyn yhteydessä kannattaa pistäytyä myös Nuijamiesten muistomerkillä, joka sijaitsee Piirtolankylässä noin 4 kilometrin päässä Santavuorelta. Myös talonpoikien päällikön Jaakko Ilkan muistoksi on pystytetty näyttävä muistomerkki Ilmajoen keskustaan Ilkan kentälle. Vuonna 1924 pystytetty Ilkan patsas sijaitsee samalla paikalla mihin Jaakko Ilkan ruumis tuotiin teilattavaksi tammikuussa 1597. 

Näyttävä Ilkanpatsas sijaitsee Ilmajoella samalla paikalla, missä talonpoikien päällikkö Jaakko Ilkka aikoinaan teilattiin.

Santavuorelle pääset saapumaan osoitteella: Varpahaiskyläntie 293, 61330 Ilmajoki. Muistomerkkien tarkemmat sijainnit löydät Google kartalta hakusanoilla “Ilkan patsas” ja “Nuijamiesten muistomerkki”. 

Teksti ja kuvat: Alexandra Parkkonen 

Julkaistu

Alajärvi

Kun kaipaat retkeltäsi henkeäsalpaavia näköaloja sekä ripauksen mystiikkaa, suuntaa Alajärven Pyhävuorelle! Tätä paikkaa kutsutaan Pohjanmaan Koliksi ja lempinimen syy selviää Pyhävuoren huipulle kavutessa. Matkalla huipulle retkeilijää odottavat valtaisat kalliomuodostelmat sekä lippaluolat, joista ainakin yhden alla mahtuu seisomaan myös aikuinen. Pyhävuoren huippua kiertävät kaksi lyhyempää retkeilyreittiä: 2,6 kilometrin mittainen OP-kierros sekä 1 kilometrin mittainen Peikonkierros. Lisäksi Pyhävuorelle pääsee retkeilemään Vimpelin Lakeaharjulta 6,7 kilometrin pituista retkeilyreittiä pitkin. Retkeilyn lisäksi Pyhävuori on suosittu paikka geokätköillä ja alueella on useampia kätköjä löydettävänä. 

Pyhävuori on osa Kraatterijärvi UNESCO Global Geoparkia ja täällä pääset retkeilemään kansainvälisesti merkittävällä geologisella alueella, joka ei taatusti jätä kylmäksi! 

Euroopan ainoa kraatterijärvi

Pyhävuori on osa meteoriitin synnyttämää harjannetta, joka kulkee Vimpelin Lakeaharjulta Alajärven Pyhävuorelle. Harjanne on seurausta noin 76 miljoonaa vuotta sitten maahan osuneesta meteoriitista, joka synnytti Euroopan ainoan ja Suomen suurimman kraatterijärven, Lappajärven. Pyhävuorella retkeillessä maisema eroaa valtavasti totutuista Etelä-Pohjanmaan lakeuksista. 148 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan Pyhävuoren rinteillä on nimittäin maakunnan mittakaavassa suuria kalliomuodostelmia sekä lippaluolia, joissa peikkojen on kansanperinteen mukaisesti uskottu asuneen. 

Pyhävuoren lippaluolat ovat säväyttävä näky. Näissä luolissa on peikkojen uskottu asuneen. 

Pyhävuoren jylhissä ja valtakunnallisesti arvokkaissa kalliomaisemissa mutkittelevat kaksi retkeilyreittiä: 2,6 kilometrin pituinen OP-kierros sekä 1 kilometrin pituinen Peikonkierros. Pidempi OP-kierros kulkee Pyhävuorelta poispäin poiketen kirkkotielle, joka toimi niin sanottuna oikotienä kirkkoon kulkeville kansalaisille satoja vuosia sitten. Kirkkotien varrella mielenkiintoisena nähtävyytenä on yksi Pyhävuoren alueen useista muinaisrannoista, joka kertoo Itämeren historiasta. 

Peikonkierroksella pääsee kokemaan Pyhävuoren komeimmat lippaluolat, kalliomuodostelmat sekä Jaakko Reipakan erakkomajan jäänteet. Lisäksi molemmat Pyhävuoren reitit vievät ihailemaan huipulta avautuvaa näköalaa, jossa maisema kantaa 80 metriä alempana sijaitsevalle Lappajärvelle. Polut ovat kivikkoisia, mutta verrattain helppokulkuisia. Jyrkin nousu Peikonkierroksella tapahtuu reitin loppupuolella, kun noustaan lippaluolilta Pyhävuoren laelle. Nousun pääsee tekemään hyväkuntoisia portaita pitkin. 

Retkeilyreitit Pyhävuorella

Pyhävuoren kivikkoiset polut johdattavat maakunnan yhdelle näyttävimmistä näköalapaikoista.

Pidennä retkeä ja retkeile Pyhävuorelle Vimpelin Lakeaharjulta 

Pyhävuoren huipulle johtava metsäautotie on paikoin huonossa kunnossa, joten pidempää päiväretkeä haaveillessa kannattaa Pyhävuorelle retkeillä 6,7 kilometrin pituista Pyhävuori-Lakeaharjun retkeilyreittiä pitkin. Reitille lähdetään Vimpelin Lakeaharjulta, jossa retken voi halutessaan aloittaa Lakeaharjun näkötornista avautuvilla komeilla maisemilla. Polku Pyhävuorelle kulkee vaihtelevissa metsämaisemissa ja matkalla kuljetaan halki Kellaripuron rehevän ja varjoisan maaston. Pyhävuori – Lakeaharjun reitti on helppokulkuinen ja osassa kohdassa on kulkemista helpottavia portaita, köysiä sekä pieniä siltoja. Reitin varrella on lisäksi puuhuoltamaton laavu, joka sijaitsee noin 2,6 kilometrin päässä Lakeaharjun lähtöpaikalta. 

Pyhävuori-Lakeaharjun retkeilyreitti johdattaa Pyhävuoren huipun näköalapaikalle ohi Jaakko Reipakan erakkomajan jäänteiden sekä lippaluolien. Halutessaan retkeen voi yhdistää patikoinnin Pyhävuoren huipun lyhyemmillä reiteillä tai ottaa suunnaksi näköalapaikkaa hieman alempana sijaitsevan kiistellyn kalliomaalauksen, jonka esihistoriallisuudesta ei ole saatu täyttä varmuutta. 

Tutustu Pyhävuoren sekä muun Kraatterijärvi Geopark -alueen syntyyn lisää Meteoriittikeskuksella, joka sijaitsee Lappajärvellä hotelli Kivitipun alakerrassa. Mielenkiintoisessa näyttelyssä voit lähteä avaruussukkulalla virtuaalimatkalle avaruuteen 3D -lasien avulla, koskettaa aitoja meteoriittejä sekä syventyä ainutlaatuisen kraatterijärven syntyyn. Meteoriittikeskuksen näyttely sekä sukkulalento ovat ilmaisia!  

Teksti ja kuvat: Alexandra Parkkonen 

Suuntaa retken päätteeksi virtuaalimatkalle avaruuteen