Murre
haltuun
Etelä-Pohjanmaan murresanakirja
Pärjääkkö Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla?
Tämä murresanakirja helpottaa hieman sinun laskeutumista eteläpohjalaisuuteen. Etelä-Pohjanmaan murre kuuluu länsimurteisiin ja se voi vaihdella suurestikin kuntien välillä. Esimerkiksi Seinäjoella sanasto saattaa olla hyvinkin erilaista kuin Lapualla. Vivahteet vaihtelevat jopa kylittäin.
Murre on leveää ja sanoja venytetään eli on leviää ja venytetähän. D-kirjain muuntuu hyvin helposti R:ksi.
Tässä sinulle eteläpohjalaisen murteen lyhyt oppimäärä, ole hyvä!
- Amma
lastenvahti, lasten kaitsija - Ankkastukki
pullapitko - Emäntä
vaimo, tyttöystävä - Flataanen
inneton, toivoton, säälittävä - Fletares
hutera, vetelä - Fröökynä
neiti, hieno neiti - Följy
sakki - Följys
mukana - Hantuuki
käsipyyhe (yleensä keittiössä) - Hairata
siepata - Helluunen
herttainen, ihana - Hornata
kuorsata, nukkua - Hupulaanen
kaveri, seuralainen - Häjyynen
perheen nuorin - Hätäpräiskä
äkkipikainen - Itikka
nautaeläin - Joppari
polkupyörän tavarateline - Kehua
kertoa, puhua - Kökkä
talkoot - Kranni
naapuri - Lesta
polkupyörän satula - Linkka
nilkka - Lykky
silmukka - Markki
piha - Ankkastukki
pullapitko, leeta - Flataanen
onneton, toivoton, säälittävä - Fletares
hutera, vetelä - Följy
sakki - Fröökynä
neiti, hieno neiti - Hupulaanen
kaveri, seuralainen - Häjyynen
perheen nuorin - Hairata
siepata - Hätäpräiskä
äkkipikainen - Hornata
kuorsata, nukkua - Hantuuki
käsipyyhe (yleensä keittiössä) - Huustuukia
Päätä pahkaa - Henuune
Ylettömän romanttinen - He
Ole hyvä - Holotna
Kylmä - Issee
Isä - Juluppi
Sepalus - Juntu
Metsäpolku - Köppäänen
Tyhmä, nyrpeä, yleisesti negatiivinen ihminen
- Karteekit
verhot - Muru
karkki, makeinen - Nostates
hiiva - Notta
jotta, että - Oho
anteeksi - Olla träillä
olla perillä asioista - Nupaata
mumista, puhua hiljaa - Paisunta
tulva - Pultut
lahkeet - Puo
takapuoli - Rasat
lapaset - Rauska
rikkinäinen - Se
hän - Sitipriti
pienikuvioinen kangas - Kröpeliäänen
Karhea/epätasainen pinta - Kittana
Kutistunut, liian pieni vaate - Kurmoottaa
Kovistella - Klopero
Kuoppa - Komia
Komea - Luntioomet
Lantio, ristiselkä - Lanttalauree
Kauttaaltaan, yltympäri - Lavitta
Tuoli - Mihinä
Missä - Mötiäänen
Mehiläinen - Nahkaanen
Ilkeä(hkö) - Nästyyki
Nenäliina - Nappo
(Vesi)kauha - Olovana
Olevinansa jotakin - Porstata
Harjata, pestä porstalla - Pöröttää
Peruuttaa - Peräloosteri
Auton tavaratila - Plakkari
Tasku - Pöyröö
Hölmö - Prunni
Kaivo - Prääsätä
Pitää meteliä - Piskotikku
Sateenvarjo - Pärvöttää
Purkaa - Pöhölö
Tyhmä - Porottaa
Särkeä - Kikki
Rinta - Kropsu
Pannukakku - Kaahimalavitta
Taloustikkaat - Krävöö
Maksumuistutus
- Sopeva
rakastettava, ihailtava - Sosimet
aterimet - Tanttu
leninki, hame - Toimittaa
puhua, jutella - Tosinoukka
tosikko - Trossata
kehua, kerskua, mahtailla - Tykky
tukeva - Valakia
tuli - Valesvirees
tilapäisesti paikalleen asennettu - Valokki
lakka, suomuurain - Yhtäkunnaki
neliskulmainen - Ynnä ja yhtenä
yhdessä - Änkköö
väittely - Porstua
Eteinen - Päässilimäänen
Täysin holtittomasti käyttäytyvä - Peräruoka
Jälkiruoka - Piperöönen
Pieni - Rörö
Deodorantti - Rääppöö
Puolustuskyvytön, pieni (ihminen tai eläin) - Rikuneerata
Vastustaa, panna hanttiin - Roikootella
Pukeutua liian vähiin vaatteisiin - Rengätä
Tarvita - Retajaa
Pitkittyä - Soholot
Kangaspuut - Sopeva
Suloinen, söpö - Soutulavitta
Keinutuoli - Tihkasoo
Tuskallista tehdä - Triksevä
Voimakas, reipas - Trossata
Kehua - Tormoottaa
Kiiruhtaa, mennä lujaa - Trahteerata
Tarjoilla, kattaa pöytä, olla vieraanvarainen - Umpelooset
Perunat - Verhat
Vaatteet - Väkitukko
Itsepäinen, omapäinen - Äitee
Äiti - Önkköönen
Puhumaton - Kooli
Tiskivesi- tai pesuvesiastia - Kihveli
Rikkalapio
Olla-verbin taivutus pohjalaisittain
- Moon – Minä olen
- Soot – Sinä olet
- Son – Hän on
- Moomma – Me olemme
- Tootta – Te olette
- Non – He ovat