Julkaistu

Ilmajoki

Etelä-Pohjanmaan alueella sijaitsee monia historiallisesti merkittäviä käyntikohteita, joista yksi on Ilmajoen Koskenkorvalla sijaitseva Santavuori. Se on tunnettu vuoden 1597 nuijasodan taisteluista, joista suurin ja viimeisin käytiin nimenomaisesti Santavuoren alueella. Tänä päivänä Santavuori on kiehtova retkikohde, jossa historialliseen nuijasotaan pääsee tutustumaan lisää vuonna 1965 rakennetun näkötornin juurella. Samalla paikalla, missä Presidentti Lauri Relander vieraili puolisoineen kunnioittamassa Nuijasodan muistopaasin pystytystä vuonna 1925. 

Santavuoren huipulle voit suunnata retkeilemään suoraan metsätien kautta tai vaihtoehtoisesti alueelle pääset retkeilemään 33 kilometrin pituista Ilkan polkua pitkin. Anna historian viedä mukanaan ja suuntaa Santavuorelle! 

Näkötorni ja laavu 

Santavuoren lakea lähestyttäessä sen rinteitä verhoilevat kangasmetsät muuttuvat kallionkielekkeiksi sekä eteläistä rinnettä peittäviksi pirunpelloiksi, jotka muistuttavat muinaisesta Ancylusjärvestä. Metsätietä pitkin saavuttaessa auton saa näppärästi pysäköityä Santavuoren laelle, josta näkötornille sekä Santavuoren laavulle on matkaa vain parisataa metriä. 145 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan Santavuoren laelta löytyy vuonna 1965 rakennettu puinen näkötorni, josta avautuu perin eteläpohjalainen lakeusmaisema. Näissä maisemissa taisteltiin tiettävästi nuijasodan suurin ja viimeisin taistelu, josta tunnetuksi noussut kapinallisten talonpoikien päällikkö, Jaakko Ilkka, on Etelä-Pohjanmaalla tänäkin päivänä hyvin arvostettu henkilö. 

Nuijasota eli talonpoikaiskapina sai alkunsa Etelä-Pohjanmaalla vuonna 1596, kun talonpojat nousivat sotajoukkoja, aatelistoa ja ratsutilallisia vastaan protestina raskaasta verotuksesta sekä sotilashallinnon mielivallasta. Ensimmäinen kapinavaihe päättyi talonpoikien tappioon Pirkanmaalla Nokialla vuoden 1596 lopussa. Santavuoren taisteluun yltynyt toinen kapina alkoi Pohjois-Pohjanmaalta edeten Etelä-Pohjanmaalle Santavuorelle, jossa talonpojat antautuivat sotilasdiktaattori Klaus Flemingille sekä hänen joukoilleen. 

Santavuori tunnetaan vuoden 1597 Nuijasodan suurimmasta ja viimeisimmästä taistelusta. 

Vaikka Santavuoren itäistä rinnettä verhoilevat tuulivoimalat, on Santavuori kokemisen arvoinen paikka. Santavuorella sijaitsee Santavuoren laavu sekä puinen näkötorni. Merkittävän historian lisäksi kannattaa saapua paitsi ihailemaan näkötornista avautuvia lakeusmaisemia, myös ihmettelemään alueen kalliojyrkänteitä sekä pirunpeltoja. Santavuoren alue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi ja näkötornin ohitse Ilkan polkua pitkin kohti Kurikkaa kuljettaessa vastaan tulee louhikko, jossa lohkareiden läpimitta on jopa 2,5 metriä. Alue onkin hyvin suosittua boulderoijien keskuudessa. 

Santavuorelle pääsee retkeilemään Kurikan rajalta aina Seinäjoelle saakka kulkevaa 33 kilometrin pituista Ilkan polkua pitkin tai vaihtoehtoisesti matkaan voi lähteä Kurikan Nuijapolulta Pikku-Santavuoren kautta. Nuijapolku on Kurikassa kulkeva retkeilyreitistö, joka toteutettiin muistuttamaan soditusta Nuijasodasta. Reitistöllä kulkevat polut vaihtelevat neljästä kilometristä aina 12 kilometriin. Nuijapolulta on kulkuyhteys Ilkan polulle. 

Santavuoren alue retkikohteena 

Santavuoren laavu sijaitsee suurien kalliomuodostelmien helmassa lähellä Santavuoren lakea.

Nuijamiesten muistomerkki

Santavuorella retkeilyn yhteydessä kannattaa pistäytyä myös Nuijamiesten muistomerkillä, joka sijaitsee Piirtolankylässä noin 4 kilometrin päässä Santavuorelta. Myös talonpoikien päällikön Jaakko Ilkan muistoksi on pystytetty näyttävä muistomerkki Ilmajoen keskustaan Ilkan kentälle. Vuonna 1924 pystytetty Ilkan patsas sijaitsee samalla paikalla mihin Jaakko Ilkan ruumis tuotiin teilattavaksi tammikuussa 1597. 

Näyttävä Ilkanpatsas sijaitsee Ilmajoella samalla paikalla, missä talonpoikien päällikkö Jaakko Ilkka aikoinaan teilattiin.

Santavuorelle pääset saapumaan osoitteella: Varpahaiskyläntie 293, 61330 Ilmajoki. Muistomerkkien tarkemmat sijainnit löydät Google kartalta hakusanoilla “Ilkan patsas” ja “Nuijamiesten muistomerkki”. 

Teksti ja kuvat: Alexandra Parkkonen