Kyllikki Saaren suohaudan muistomerkki

Kyllikki Saaren murha on Suomen kuuluisimpia selvittämättömiä henkirikoksia. Saari oli 17-vuotias nuori nainen, joka surmattiin kotikunnassaan Isojoella 17. toukokuuta 1953. Saari oli pyöräilemässä iltayöllä hartaustilaisuudesta kotiin, mutta hän katosi kotimatkallaan. Suohautaan kätketty ruumis löydettiin saman vuoden lokakuussa.

Saaren murha sai ympärilleen valtavat valtakunnalliset mittasuhteet. Kyllikki Saaren tapauksen yhteydessä kuulusteltiin kaikkiaan tuhansia ihmisiä ja seurattiin lukuisia eri johtolankoja. Murhaajaa ei ole saatu selville, vaikka tapausta tutkittiin paljon.

Kyllikki Saari haudattiin sunnuntaina 25. lokakuuta 1953 Isojoen kirkkomaalle. Hänen hautansa sijaitsee vastapäätä yhtä kirkon pääovista. Siunaustilaisuuteen Isojoen kirkolla osallistui ennätysmäärä surijoita, noin 25 000 ihmistä. Tämä oli yli neljä kertaa enemmän kuin Isojoen kunnan tuolloinen asukasluku, ja mittasuhteiltaan Kyllikki Saaren hautajaiset vastasivat marsalkka Gustaf Mannerheimin, presidenttien Risto Rytin ja J. K. Paasikiven sekä säveltäjä Jean Sibeliuksen hautajaisia saman vuosikymmenen aikana.

Kyllikki Saaren suohaudan muistomerkkiä käy edelleen kesäisin katsomassa suuri joukko väkeä. Muistomerkki sijaitsee seututien 661 varrella Isojoelta Kauhajoelle päin. Muistomerkillä on Kyllikin sisaren Alli Hernesharjun, miehensä Esko Hernesharjun ja Esa Hernesharjun vuonna 1987 pystyttämä muistokivi, johon on kiinnitetty tapauksesta kertova kuparilaatta.

Kyllikki Saaren tapauksesta löytyy kattavasti lisätietoa esimerkiksi wikipediasta.